3D Tulosteesta auton osaksi

Kuten niin monesti, uuden omaksuminen syntyy tarpeesta. Projektiautoni kaipasi muutamia melko yksinkertaisia, mutta perinteisillä tekniikoilla työläitä osia. Käänsin katseeni siis 3D tulostuksen maailmaan.

Jo lähes 35 vuotta 2D:n parissa työkseni toimineena, 3D puoleen ensitutustumiseni noin 5 vuotta sitten ei sujunut mallikkaasti. CAD ohjelmien logiikka ei meinannut aueta perinteisiin graafisen alan 2D ohjelmiin tottuneelle. Kokeilu kesti päivän, jonka jälkeen turhauduin ja unohdin koko asian.

Nyt kun todellinen tarve (harrastus, joten TODELLAKIN todellinen tarve) tuli, päätin ottaa härkää sarvista ja keskittyä asiaan kunnolla.

Vuosien kokemuksella konehankinnoista on tullut todettua, että halvalla ei saa hyvää, joten panostin itse tulostimeen hieman enemmän. Mitä vähemmän itse laite kenkkuilee, sen helpompaa laadun tavoittelu on ja voin keskittyä siihen haastavimpaan asiaan, eli ohjelman opetteluun ja itse suunnitteluun.

Hyvässä ja pahassa, internetin ihmeellinen maailma auttaa harrastajaa; miten ihmeessä selvisimme ilman Youtubea :-)

Harjoittelun aloitin mahdollisimman yksinkertaisilla osilla. Ensimmäinen piirtämäni ja tulostamani esine oli biojäteastian kansi. Siitä selvisin kahdella otoksella. Huomasin pian, että mitä monimutkaisempi esine, sitä enemmän vedoksia siitä tuli otettua. Asiaa ei helpottanut käyttämäni 3D ohjelma, joka on hyvin insinöörivetoinen. Yrityksen ja erehdyksen kautta siis.

Pikkuhiljaa, ja hyllyn täyttyessä vedoksista, rupesin ohjelmaa ymmärtämään ja homma rupesi sujumaan. Mitä enemmän kokemusta karttui, sitä helpompi oli viedä suunnittelu ohjelmassa pidemmälle ilman vedosta.

Harrasteautoissa muovi on hieman haastava materiaali, jos ei kyseessä ole 70-luvun japanilainen auto. Sen ajan kojelautojen muoviosat ovat hyvin samantapaisia kuin 3D tulosteella tuotetut muoviosat. Mutta jos tulostetta käyttää enemmänkin runkona, eikä lopullisena pintana, mahdollisuudet ovat jo melkein rajattomat. Kovaa iskunkestävyyttä tai vääntölujuutta vaativiin kohteisiin sitä ei voi suositella kuin muutamilla erikoismateriaaleilla tulostettuna. Nämä vahvikkeelliset filamentit (muovinauha) voivat maksaa jopa 200-300 euroa rulla, joten ei niillä ihan mitä vain viitsi lähteä tulostamaan.

Tekniikka kehittyy ja niin myös materiaalit. Viimeisen puolen vuoden aikana on tullut valtavasti lisää materiaalivaihtoehtoja. Pienellä säätämisellä voi jopa tulostaa useampaa eri tyyppistä (vaikkapa kovaa ja pehmeää) muovia samaan osaan.

Lahden Classic Motor Showssa esittelyssä muutamia erilaisia toteutuksia, käykäähän katsomassa osastollamme C33!